Erään teorian mukaan elämä tapahtuu sykleittäin. Se alkaa jostain, kiertää aikansa, päättyy johonkin, ja alkaa jälleen. Rata saattaa muuttua, koska elämässä on jonkun verran vaihtelevia muuttujia, mutta teorian faktana toimii alun ja lopun käsite, joka on sekä ehdoton, että ehdollinen. Yhden alku on toisen loppu ja yhden loppu on toisen alku. Kaikki liittyy kaikkeen, kastike tunkeutuu väkisin pottumuusin alueelle ja niin edelleen.
Nyt yksi sykli on päättynyt. Siitä on suunnilleen kymmenen vuotta, kun Vinokäyrä-yhtye siirtyi edellisen kerran telakalle, ja nyt se on tapahtunut jälleen reilun viiden vuoden aktiivisen toiminnan päätteeksi. Sääli sinänsä, koska rannalle jäi levyllinen pitkän aikaa hinkattua materiaalia, mutta mieluummin niitä biisejä kuuntelee mielessään kuin huonosti ja väkisin levylle ängettynä.
![]() |
Vinokäyrä Jussi Rasin taltioimana tällä erää viimeistä kertaa. |
Samalla heilahti myös Giantwall/Dwarfgiant-kokoonpano telakalle. Bändin Spinal Tapin katkuisen kulun kantavin ongelma oli vokalisti - tai lähinnä sen puute. Ainoan aidosti lupaavan ehdokkaan ryhdyttyä totaaliperseilyyn ei hommaan enää saatu tatsia eikä harkinnan arvoisia ehdokkaitakaan. Giantissa tuli möyhöttyä reilut puolitoista vuotta.
![]() |
Tuomas Tiaisen luoma logo, jota ei päästy virallisesti käyttämään. |
Niinpä myös pitkäaikainen harrastustoiminta Desibeli.netissä on murroksessa. Jännä nähdä miten kirjoituspuuhat jatkuvat, ja millaiseksi kehitys käy. Reissu on ollut antoisa ja vienyt sinne sun tänne. Seuraava risteys on jo mutkan takana eikä ole ihan käryä, että minne käännös johtaa.
Tässä blogissa on kyse tästä alkavasta syklistä. Tarkoitus on pitää kirjaa, pohdiskella, mouhota ja sekoilla kaiken musiikkiin liittyvän parissa. Eli kutakuinkin kaikkea mahdollista lennokkaista teorioista soittokamarunkkauksen kautta bändien hehkuttamiseen ja omien aikaansaannosten ruotimiseen ja sen sellaiseen. On aika selvitellä pöytä pettymyksistä ja turhautumista, etsiä uusia riffejä, melodioita, ideoita, rakenteita, inspiraatiota, ärtymystä ja elämää.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti